Tänne meidän suuntaan ei kuulu mitään ihmeempää. Uutta viikkoa aloitellessa lasken jo melkein päiviä Heinolan näyttelyyn - enkä muista, milloin viimeksi olisin odottanut näyttelyä näin paljon. Toisaalta, ensimmäinen CFA-tyylinen näyttely Suomessa ja meille, tämähän on ihan kuin aloittaisi näyttelyharrastuksen uudestaan, kaikki on uutta ja ihmeellistä. Heinolan vahvaria ei ole vielä tullut, eikä muuten Eetun TICA-rekkareitakaan, vaikka ne luvattiin jo viime viikoksi.
Tänään saatiin yhdeltä rakennustyömaalta putki, jes! Nyt eikun jonkinnäköinen tukisysteemi siihen + perusteellinen putsaus, niin meidän agisetti on valmis. Viime aikoina ollaan myös suunniteltu uutta tarhaa, vähän isompaa sellaista joka tulee talon kulmaan. Saa nähdä milloin se toteutuu. ;)
Eetu ottaa elämän rennosti ja nauttii kevätpäivistään loikoillen matoilla aurinkoisissa kohdissa. Se on sitä kissan elämää!
Kommentit