Ette arvaakkaan mitä ihanaa me saatiin tänään aamiaiseksi. Tänään on nimittäin kalapäivä, mutta yleensä kalapäivänäkin saa vain jotain tylsää kalamäräruokaa, Sheba Luxuries Tonnikalafileetä tai kissan tonnikalaa tai jotain vastaavaa. Tänään me saatiin ihan oikeaa kalaa, nimittäin:

Muikkuja! Nam, nam! Mamma naureskeli minulle, kun nuolin huuliani ja komensin hirveästi kun mamma avasi sitä pussia ja laittoi meille annokset. Minä sain neljä ja Alexander kolme, koska mami arveli, että ei se kuitenkaan jaksa niitäkään syödä. Minä söin urheana poikana kaikki kehräten kovaan ääneen samalla:

Alexander olikin vähän eri juttu. Se ei syönyt mitään! Haisteli kyllä innoissaan ja maiskutteli ja nuoli niitä, mutta ei yksinkertaisesti osannut ottaa otetta ja alkaa järsimään. Yritti tulla varastamaan minultakin valmiiksi järsittyjä paloja, mutta en tietenkään antanut. Mamma lopulta pilkkoi Alexanderin muikut, mutta ei se sittenkään niitä syönyt.

Siis mikä avuton kissanpentu, kyllähän kissan nyt pitää osata kalaa syödä! Minä kerroin Alexanderille, että ennen vanhaan kissoille ei edes ollut mitään kuivaruokia tai pieneksi jauhettua purkkimössöä, vaan ruoka piti salistaa itse ja ihmiset antoivat kalanpäitä ja maitoa tai mitä nyt jäljelle jäi, ja sitä syötiin sitten. Joo, täytyy myöntää että en minä sillä kaudella ole elänyt vaan olen syönyt pienestä asti kuivaruokaa ja märkäruokaa, mutta ei kaikkea tarvitse kertoa Alexanderille, eihän. ;) Minun (kissa)äiti kuitenkin kertoi minulle, että ennen niin oli asiat.

Tässä se yrittää syödä sitä kalaa:

Alexander kyllä sanoi, että minä en saisi kertoa tätä sen noloa taidonpuutetta näin julkisesti, jos vaikka Nami sattuu lukemaan ja sitten se tietää että Alexander ei ole mikään kovin kova jätkä vaan ihan pehmo... No ehkä jos alan nyt ahkerasti kouluttaa sitä, niin se oppii syömään kalaa. Ei se aikaisemminkaan osannut silakkafileitä syödä, vaikka ne ei ollut edes kokonaisia kaloja.

Nyt täytyy jatkaa näitä päivittäisiä puuhia, pesin jo itseni aterian jälkeen kokonaan (mamman. huom. ja Alexanderiakin vähän, mutta eihän tuo sitä myönnä) ja sitten tarkistin ulkoilmatilanteen keittiön ikkunasta. Mamma lupasi viedä meidät kohta uloskin, jos tuo sade lakkaa.

Kissamaista päivää kaikille ja toivottavasti tekin saitte ihanan aamiaisen!

P.S. Alexanderin mammalle sinne töihin tiedoksi: Sun poikasi on nössö! ;)