Mamma ehtikin jo esittäytyä, nyt vasta päästään siis pääasiaan, eli minuun.

Aluksi vähän perustietoja minusta. Nimeni on siis Eetu Pörri, tosin tunnistan myös epämääräisiä äännähdyksiä, kuten Eetu, kultapoika yms., nimekseni. Olen puhdas maatiaiskissa, väriltäni punatiikerivalkoinen. Minua sanotaan melko isokokoiseksi, säkäkorkeuteni on noin 34 cm ja painoni hujakoi siinä 6,5 kg tienoilla. Omasta mielestäni olen vain luuta ja nahkaa, mutta mamma sanoo, että olen lihaksikas ja sopivan painoinen. Olen leikattu kolli, ja minulla on suloinen pieni mahapussukka, ei mitään läskiä siis, valkoiva ruoastani (lue: nirso) kun olen. Luonteeltani olen mamman mukaan laiska, hellä ja seurallinen. Kehrään ja pusken paljon, mutta viihdyn myös sylissä. Omasta mielestäni olen villi ja viriili peto.

Synnyin Nelli-emolle 9.4.2002 aamuyöllä. Meitä pentuja oli pesueessa kahdeksan, minun lisäkseni viisi poikaa ja kaksi neitoa. Toinen siskoistani ja kaksi huonokuntoista veljeäni tosin lopetettiin jo alle kolmen viikon iässä. Emoni on kaunis keski-ikäinen rouva, väriltään kilpikonnatiikerivalkoinen. Vaikka hän onkin jo vajaa 9 vuotta vanha, lapsia tulee silti edelleen. Perheeni syntymäkodissa ei näet ollut kovin huolehtivainen meidän kissojen suhteen. Isästäni en tiedä muuta, kun että hän on erittäin lihaksikas ja punainen, kuten minä. Mamma sanoo, että isäni nimi on Tilli ja hän on nykyisin leikattu ja pysyy kotonaan.

Alla kuva minusta ja siaruksistani. Kuvasta puuttuu kilpparisiskoni Nelli Junior eli Iita. Minun tarvitsee tuskin kertoa, mikä noista pennuista olen, olenhan koko kuvan ehdoton tähti. Mutta tyhmille sanottakoot, että olen oikeanpuoleisen "ryhmän" keskellä oleva punainen vesseli. Vasemmalla puolellani oleva pentu on Neppari, hänet lopetettiin. Vasemmassa "ryhmässä" oleva kilpparineito (Pissi) ja sinitiikeriharlekiinipoika (Erkki) lopetettiin myös. Muut kuvassa olevat ovat vasemmalta oikealle Vaisu Junior (Juuso), Victor (Pisu) ja Karvinen. Minun vauvanimeni oli Aappanen.

191866.jpg

 

Sisarusteni lähdettyä uusiin koteihinsa jäin Nelli-emon hoiviin ja syntymäkotiini, jossa asuin lähes 2 vuotta vanhaksi. Tosin jo pienenä aloin vierailla usein nykyisessä kodissani, vuoden vanhana suunnittelin jo muuttamista. Kaksivuotiaana olin jo toteuttanut suunnitelmani (ihmiset tietysti auttoivat vähän) ja muuttanut nykyiseen kotiini. Emoni Nelli kävi kyllä vieläkin silloin tällöin katsomassa minua. Tähän asti olin ollut leikkaamaton, koska minun haluttiin siirtävän komean väritykseni ja upean luonteeni tuleville kissasukupolville. Tulinkin kahden punaisen kollipojan (Neptunuksen ja Sulon), kilpparitytön (Lilli) ja ruskeatiikeripojan (Hoopo) isäksi. Pian muuttoni jälkeen minut kuitenkin leikattiin ja vietiin rokotuksille yms. Madotukset olivat kyllä aikaisemminkin kunnossa mammani toimesta, vaikka hän ei ollutkaan vielä silloin omistajani. Nykyään käyn vuosittain eläinlääkärintarkastuksessa ja rokotuksella, noin kolmesti vuodessa minut myös madotetaan.

Ennen ulkoilin vapaana, mutta sitten mamma päätti, että se on liian vaarallista. Nykyään siis ulkoilen vain valjaissa ja flexissä. En niinkään perusta "lenkeistä", vaan minulle riittää se, että saan kulkea sen kahdeksan metrin (flexin pituus) säteellä makoillen auringossa, haistellen puskia ja vaanien lintuja. Kun flexini on kiinni lipputangossa tms., viihdyn ulkona tuntikausia. Tottakai minua vahditaan, ja päivittäin pääsen kyllä halutessani kiertämään pidemmän matkan omistajan roikkuessa flexin päässä. En oikeastaan edes kaipaa vapautta, kun en silloinkaan lähtenyt pihapiiriä edemmäs.

191884.jpg

 

Mamma sanoo, että olen nirso. Ennen söin marketeista ostettuja kissan kuivaruokia ja purkkimössöä. Nykyään mamma ostaa lähes kaikki ruokani eläinkaupasta. Ruokavalioni koostuu yli 60 % laadukkaista raksuista, lempimerkkejäni ovat Royal Canin ja Iams, mutta on tullut syötyä myös Hill's :iä, Nutra Goldia yms. Uutena äiti tilasi minulle Acanaa. Vaihtelu on hyvästä, enkä jaksa syödä samoja raksuja monta kuukautta peräjälkeen. Raksujen lisäksi saan raakaa lihaa, possunsuikaleita ja jauhelihaa. Mamma aikoo ostaa myös sisäelimiä, mutta ei ole vielä saanut aikaiseksi. Lihat ovat herkkujani, mutta niiden lisäksi mamma antaa laiskuuttaan myös purkkiruokia. Eläinkaupasta nekin pääasiassa ostetaan, merkkeinä Gemon ja Animonda (Carny, Vom Feinsten) sekä Almo Nature. Le Chat on pahaa. Joitakin markettimössöjäkin syön, Latzin vuokia, Latzin pusseja sekä jotain Rainbow'n "Lihaisia paloja kastikkeessa". Kerran viikossa saan pakasteseitä tai -lohta, kesäisin myös kypsennettyä haukea tai ahventa. Ruokajuomani on vesi, silloin tällöin myös vähälaktoosinen maito. Mamma käski huomauttaa, että minun ruokinnassani saa olla kokoajan sydän kurkussa, pidänkö jostain vai enkö. Hah, olen vain hieman valikoiva.

Viime jouluna sain lahjaksi pienen raapimapuun. Pidin siitä aikani, ja raavin minkä kerkesin. Sitten se alkoi tuntua vähän pieneltä, joten sain uuden syntymäpäivälahjaksi huhtikuussa. Ei tämäkään mikään huippu ole, mutta saa kuullemma kelvata, koska olen ainut kissa ja muutenkin liian hemmoteltu (muka). Nukun telineissä usein, mutta ehdottomasti parempi ja pehmeämpi paikka siihen tarkoitukseen on sohva, jossa minulla on oma tyynykin.

Käytän suuremman telineen eri taoja aktiivisesti ikkunasta katseluun; linnut näkee parhaiten ylimmältä tasolta, tien keskimmäiseltä ja ja alin, joka ylettyy ikkunan alareunan tasolle, on kuin tehty maan ja ruohojen liikkeiden seuraamiseen. Pienemmän telineen edessä oleva ikkuna on usein auki niin, että siinä on hyttysverkko. Oiva paikka haistella ilmaa! Telineiden pylväitä on hauska raapia, kierrän jokaisen pylvään vähintään kerran päivässä. Mamma on heitellyt leluja eri puolelle telineitä, ja niillä voi joskus leikkiä, tosin yleensä leikin vain, kun mamma heittelee minulle lelua, jonka perään juoksen. Sitten mamma noutaa lelun ja heittää sen uudelleen. Mamma sanoo, että moni joka on minut nähnyt, ei voi uskoa, että näin rauhallinen kissa voi joskus villiintyä täysin leikkiessään. Olen peto, enkä mikään mammanpoika.

Kuvassa näkyy noin suunnilleen molemmat telineeni, kuva on otettu syntymäpäiviltäni.

192038.jpg

 

Eiköhän tämä riitä esittelystä nyt tällä kertaa, palailen kertomaan kuulumisia ja näyttämään lisää kuvia myöhemmin.