Ei saa unohtaa metsäkissaedustusta, karvaisen pulleaa Alexanderia. Se on rehvasteleva nuorimies, jolle ruoka maistuu vaikka usein kyllä nirsoillaankin. Alex viettää paljon aikaansa keittiön pöydällä yrittäen hurmata ihmisiä, jotka yhdestä piippauksesta ja silmien siristyksestä yleensä täyttää kuuliaisesti raksukupin. Minkäs sille voi, kun on niin hurmaava <3

Alexander ei ollut oikein komeilutuulella, eikä siitä saa helposti sellaisia ylväitä tai aristokraattisia istumakuvia. Niinpä päätin kuvata herran omassa olemuksessaan, sängyllä selällään maaten ja turkki vähän sekaisin ja ei-laitettuna. Se ei oikeasti ole niin pullea kuin miltä näyttää kuvissa, karvat ja asento tekevät osansa :D Mielestäni Aleki oli jopa hoikempi kuin jouluna, jolloin sen viimeksi näin.

Tuiskupää jaksaa aina hurmata minut niin uskomattomalla luonteellaan kuin hurmaavalla ulkonäölläänkin. Korvat jää kyllä auttamattomasti kokoajan pienemmiksi, ja ne näyttävät näissä kuvissa muutenkin hassuilta. Kokonaisuus on kuitenkin Alexissa hieno ja se on ihan kivassa kastraattikunnossa. Turkkia on yleisesti paljon, vaikka tietenkin häntä ja kauluri voisivat olla runsaammat.

Tässäpä siis todellista mettishurmaa! <3