Madeleine käväisi tänään sterilaatiossa Karhupuiston eläinlääkärillä. Kaikki meni hyvin ja neitonen oli jo kotiin tullessaan ja yrittänyt lähteä juoksujalkaa boksista. Kävely oli tietenkin vielä pitkään hoipertelevaa, ja viimeisimmät uutiset ovat että Madde on jo virkeä, mutta kuolaa eikä vielä syö. Siitä se paraneminen alkaa, kauluri laitetaan jos sille tulee tarvetta ja tikit ovat itsestään sulavia. Pikaista paranemista kultaprinsessa! <3

Ei ole siis meidän perheessä enää yhtään "toimivaa" kissaa. :D Vähän se on haikeaa, mutta Madden sterilointi ei tunnu minusta yhtään niin pahalta kuin Alexin miehuuden vieminen silloin aikanaan. Silloinhan olin itse mukana ja vein pojan operoitavaksi, kun Alexilla oli ikää vain 8 kk. Madden kohdalla olen iloinen, että ehdittiin saada edes yksi avoimen titteli, ja että neiti aloitti kiimat vasta näinkin myöhään. Kastraatin elämä on varmaan oikein mukavaa, ja cooneissa moni naaras pääsee oikeuksiinsa vasta kastraattina, kun on kiimoilta aikaa kerätä massaa ja turkkia.

Pyydettiin ajamaan mahdollisimman vähän karvoja, jotta Madde pääsee pian takaisin näyttelyareenoille, nyt sitten kastraattiluokassa :) Tässä vielä kuva meidän tuoreesta kastraattitytöstä (kuva otettu viikko sitten), ehkä tuo tulinen ja itsenäinen luonnekin vähän tasaantuisi sterilaation myötä.

IMG_6512m-large.jpg