Tänään alkoi nyt sitten se hälinä ja hölinä. Mamma kaivoi näyttelyverhot ja muut näyttelytavarat esille kaappien kätköistä, ja arvatkaapa mitä minä tein. Aloin kehrätä ja kieriä lattialla, juoksin mamin perässä ja huusin että Mennään jo! Tätikin uskoo nyt vaan hyvin, etten minä olen enää se örisevä kiukkuäkäpussi vaan tämä näyttelytouhu on jo niin tuttua, että se on melkein kivaa. :)

Verhot on puhtaana ja papan avustuksella mamma sai kehitettyä sellaisen systeemin kärryihin, että häkinedusteline ja retkituoli voi olla siinä boxin alla, ja sitten mamma voi ottaa pienemmän kassin. Nyt me yritetään minimoida meidän tavaramäärää näyttelyissä, etenkin kun viikon päästä mamma joutuu lähtemään minun, Alexanderin ja rimppakintun kanssa neljästään sinne Joutsaan esittäytymään, vaikka kyllä Alexanderin kasvattaja auttaa.

Huomenna mamman pitää valitettavasti pyörähtää koulussa, mutta se tulee heti sieltä sitten pois, Madde, Alex ja täti tulee tänne ja sitten se valmistautuminen vasta alkaakin. Meidät kaikki on pestävä ja föönattava, Maddelle se on ensimmäinen kerta. Minulla on uutta shampootakin, pitäisi tulla hienoa jälkeä!

Forssaan lähdetään lauantaina jo kovin aikaisin, toivottavasti pörröhännät osaa olla autossa hiljaa niin että minä saan laulella ja ehkä vähän torkahtaakin. Näyttelystä Alexander metsästää ensimmäistä CAP-serttiä, Madeleine kokemusta (vaikka itse varmasti sanoisi että hän tietysti voittaa, nyt kun viimeinkin pääsee kauneuskilpailuun) ja minä lähden hakemaan, jaa-a (mamman huom. Virve heh-heh), jonkunlaista sijoitusta kovassa kilpailussa, sanotaanko näin. :)

Huomenna raportoidaan mamman kanssa vielä kunhan on saatu meidän kaikkien turkit kuntoon ja laukut pakattua. Kivaa, pian taas lähdetään näyttelyyn!