Niin, ensinnäkin mamma teki kunnon ruokatarkastuksen ja löysi pakastimen pohjalta vielä kolme pussia suikalelihaa sekä kokonaisen paketin (400 g) seitiä. Se oli tietenkin hyvä juttu, mutta sitten mamma teki tuhmasti.

Se (mamma siis) meni perjantaina kauppaan, ja toi sieltä mukanaan sian sydämen ja broilerin fileesuikaleita. Lauantaiaamuna meillä oli sitten taas tahtojen taistelu, mä olin just saanut aamuruokaa, mutta kuka voisi vastustaa sitä ruoan tuoksua, kun mamma käsitteli lihoja?! Huusin ja kiehnäsin mamman jaloissa, mutta se pysyi lujana ja sanoi, että ensin pitää syödä pakastimesta ne lihasuikaleet pois, tai ne menee pahaksi. Tuore sydän on parempaa kuin pakastettu suikaleliha, mä yritin sille tolkuttaa, mutta ei.

Ensin se leikkeli sitä sydäntä pikku paloiksi, ja lopulta sain nuolla sen lautasen jossa se sydän oli aluksi ollut. Broilerin suikaleet ei sitten ollut niin hyvä juttu, mamma yritti maistattaa yhtä suikaletta mulle, mutta en tykännyt. Sitten tulee se suurin kiusa, jonka mamma teki vain oman huvinsa tähden. Ennen lihojen pussittamista se laittoi koko satsin, ensin sydämen ja sitten kanan, mun eteen ja katsoi miten mä reagoin.

No aluksi mä olin vähän ihmeissäni, kun yleensä yksi ruoka-annos ei ole ihan näin iso. Sitten mä rupesin syömään sitä sydäntä siitä, broilerista en välittänyt. Mutta vasta yhden palan syötyäni mamma otti sen lautasen pois! Mä loukkaannuin ihan suorastaan verisesti ja menin taas sohvan taakse mököttämään.

Mamma siellä pussitti rauhassa ne lihat mut mököttäessäni, lopulta se huolestui kun en antanut periksi. No sitten illalla se antoi hyvitykseksi pussin suikalelihaa, ja sitten mä hellyin. Kuitenkin olin vielä sen verran näreissäni mammalle, että nukuinkin koko illan papan sylissä, enkä mamman niinkuin yleensä.

Tää kirjoitus saattaa olla vähän sekava kun näin taas kiireessä tätä kirjoitan, mutta selkeyttääkseni laitan vielä muutaman kuvan todisteeksi:

285583.jpg

285580.jpg

Tässä vielä mökötyskuva sohvan takaa:

285585.jpg