Tervetuloa lukemaan kuulumisiamme Eetun & Adamin blogiin:

http://eetuporri.blogspot.com

Muistathan päivittää linkkisi!

Tämä vanha blogi ei enää päivity.

Kurkkaa myös uudistuneille kotisivuillemme:

http://eetuporri.googlepages.com

Tässä voisi nyt kai samalla paljastaa jo pennun tulevan kutsumanimen, kun kuitenkin sitä täällä jo perheen kesken sillä nimellä kutsutaan. Pennun nimeksi tulee siis Adam :) Olen päättänyt tulevan kissan nimen jo pitkän aikaa sitten, Adam on mielestäni söpö ja sopivan pituinen nimi ja sopii tulevalle pennulle.

Laitetaanpa tässä vielä muistakin pennuista kuvia, kun niitäkin olen Photobucketiin lataillut. Pennut on kaikki aivan ihania, reippaita vipeltäjiä <3

Amado söpöilee:

Amitie, ruskea tyttö <3

Kilpparitytön iso haukotus :D

Cheri ja Amitie söpöilee yhdessä:

Adam ja kilpparityttö Angelin maitobaarissa. Poika oli jo toista kertaa puolen tunnin sisään tankkauksella, mutta pitäähän sitä kissanpennun syödä että kasvaa isoksi, vahvaksi pojaksi :) Adam muuten rikkoi ensimmäisenä pennuista 500 g rajan lauantaina!

Lopuksi vielä pikku-Aatu Adamista pari vähän hölmöilmeistä kuvaa :)

Jos kaikki menee jatkossakin hyvin ja mitään ihmeellistä ei tapahdu, niin toukokuun lopussa meille astelee uusi perheenjäsen: FIN*Kalicalanin Caro Miu, NFO d 22, eli punatabby norjalainen metsäkissapoika. Tässä pennussa on kaikki se, mistä olen haaveillut ja mitä tahdon omalta unelmien mettikseltäni.

Oma rakkaani <3

Tässä sitä nyt voi jo kohta aloittaa täpinöinnin, eilen tein jo pitkän listan siitä, mitä kaikkea pitää ottaa selville ja hankkia pentua varten. :) Laittelen varmaan myöhemmin kuvia muistakin pennuista, mutta tämähän nyt oli se pääuutinen!

Vaikka ei näyttelyitä tai muuta erikoista tulossa, niin olen nyt antanut Eetulle päivittäin yhden Pirskatin ja puolikkaan Biotiinitabletin. Karvanlähtöaika oli jokin aika sitten pahimmillaan, ja muutenkin turkki voisi olla vähän paremmassa kunnossa. Aloin jo harkita Furminaattorin hankintaa, mutta ehkä me nyt tässä pärjäillään noiden karvojen kanssa. Muuten mennään ruokien suhteen ihan samalla linjalla, aamuisin annan aina lihaa (uutena se suostuu nyt syömään jopa naudan jauhelihaa) ja illalla sitten märkäruokaa tai raksuja. Laihialta ostin taas tapani mukaan MegaEläimeltä parillakympillä kassillisen ruokia, Felina Portaa, Jellyä ja Animondaa lähinnä, että näillä taas mennään vähän aikaa. :D

Ei kai tässä nyt sitten muuta ihmeempiä ole Eetusta kerrottavana. Tässä vielä pari äsken ottamaani kuvaa:

Ainiin, moni on kysynyt etenkin edellisen postauksen pentukuvien jälkeen, että mikä on tilanne mahdollisen pennunhankinnan suhteen. Sanotaanko näin, että mitään varmaa ei ole, mutta jonkinlaista täpinää on kuitenkin ilmassa ;)

Eilen kävin ihastelemassa pikkuisia mettiksenalkuja. Angeli-emo oli hurmaavalla tuulella; kurnutteli ja otti rennosti eikä välittänyt vaikka vieras ihminen tuli pentuja lelluttamaan. :) Muuten Angeli on kyllä ollut hyvä ja tarkkaavainen emo, ja katsoi kokoajan tarkasti mitä pentujen kanssa puuhataan. Pennut olivat tietysti todella ihania ja hurmaavia, vaikka ovat niin pieniä ja mm. liikkuminen on vielä vähän hataraa. Luonteet oli kaikilla aivan ihania, kaikki oli tosi reippaita ja hurmaavia, kellivät selällään ja katselivat suurilla silmillään.

Kuvia pennuista oli vähän hankala ottaa, mutta tässä nyt muutama. Lisää kuvia pennuista löytyy Kalicalanin sivuilta.

Ensin vähän punaisista pojista, Amado ylisöpöilee jalkani juuressa ja sylissäni <3 <3

Caro nöpöstelee pesässä:

Melkein koko poppoo mamman maitobaarissa, ainoastaan Amado puuttuu, se oli liian kiireinen hurmatessaan minua ;)

Poikakolmikko untenmailla:

Amitie-tyttö söpöilee <3

Ja loppuun vielä aikuistakin mettiskauneutta, eli isoäiti Lotta ja tuhti Ronja-täti :D

Alexander ei ollut oikein komeilutuulella, eikä siitä saa helposti sellaisia ylväitä tai aristokraattisia istumakuvia. Niinpä päätin kuvata herran omassa olemuksessaan, sängyllä selällään maaten ja turkki vähän sekaisin ja ei-laitettuna. Se ei oikeasti ole niin pullea kuin miltä näyttää kuvissa, karvat ja asento tekevät osansa :D Mielestäni Aleki oli jopa hoikempi kuin jouluna, jolloin sen viimeksi näin.

Tuiskupää jaksaa aina hurmata minut niin uskomattomalla luonteellaan kuin hurmaavalla ulkonäölläänkin. Korvat jää kyllä auttamattomasti kokoajan pienemmiksi, ja ne näyttävät näissä kuvissa muutenkin hassuilta. Kokonaisuus on kuitenkin Alexissa hieno ja se on ihan kivassa kastraattikunnossa. Turkkia on yleisesti paljon, vaikka tietenkin häntä ja kauluri voisivat olla runsaammat.

Tässäpä siis todellista mettishurmaa! <3

Madden pää on tällä hetkellä tuohon mittarimatovartaloon aika pieni, mutta silti se on mielestäni päivä päivältä kauniimpi. Korvat ja tupsut on upeat, silmistä nyt puhumattakaan. <3 Boxia ja leukaa sillä tietysti saisi olla enemmän, mutta profiili on kokonaisuutena kyllä tosi kaunis. Maddehan edustaa vanhaa coonityyppiä (josta myös itse enemmän tykkään), eikä ole sellainen kettunokkainen pitkäkuono, mitä nykyään paljon näkee.

Upean hopeanhohtoisen ulkokuoren alla Madde on luonteeltaan toisaalta herkkä ja hellä, ja toisaalta taas oikea pikku piru. Kuvat on otettu Madden lempipuuhan, eli varpaiden metsästämisen, ohessa. Olkaapa hyvät, tässä meidän upea kaunotar!

Madde toisessa lempipuuhassaan eli oven päällä keikkumassa:

Ja loppuun vielä tasapuolisuuden nimissä yksi kuva Pörrikästä, Alexanderin kuvat tulee kohtapuoliin :)

Äsken tultiin kotiin, ja Eetu oli koko junamatkan taas nätisti ja hiljaa. Perjantaina menomatkalla junan lemmikkivaunu oli ihan täynnä, InterCity junien lemmikkivaunut kun on muutenkin nykyään niin pieniä. 12 istumapaikan vaunussa oli ihmisten lisäksi parhaimmillaan viisi melko isoa koiraa ja muutama kissa. Tänään siellä oli onneksi meidän lisäksemme vain yksi koira omistajineen. Eetu oli tyytyväinen päästessään kotiin, söi vähän raksuja ja nyt on tyytyväisenä päiväunilla.

Rotuotukset voi mainiosti ja nyt tuli tietysti heti kova ikävä niitä. <3 Täytyisi käydä vähän useamminkin, ja jättää seuraavalla kerralla vaikka Eetu kotiin. Kauppaakin käytiin, kun myin siellä säilössä olleet, Eetun marraskuussa CFA-näyttelystä voittamat palkintoraksut siskolleni. Tässä muutama kuva esimakua, laittelen molemmista vielä myöhemmin oman kuvasatsin.

Eetullakin meni hyvin, sillä oli vähän yksinäiset päivät tietenkin häkissä, tänään oli rellestänyt siellä ihan kunnolla ja viskonut kaikki pelletit laatikosta häkkiin. :D Tuomareilla oli kivasti ja sai kehuja molemmilta, niin lauantain Lotte Borchilta kuin sunnuntaina Martti Peltoseltakin. Lauantaina Eetu sijoittui seitsemästä kissasta hienosti kolmanneksi, ja tänään oltiin viiden kissan kovassa porukassa neljänsiä. Tänään Eetu palkittiin Kes-Kisin vuoden 2008 parhaana kotikissana, joten pysti oli kotiintuomisina! Juuri nyt voittaja-Pörrikkä vetelee palkintoraksuja naamaansa yläkerrassa. ;) Seuraava näyttely sillä onkin vasta suunnitteluasteella, todennäköisesti Eetua nähdään näyttelyissä vasta toukokuussa Tampereella.

Itselläni viikonloppu kului siis lähinnä tuomarinpöydän vieressä seisoskellen, vaikka toki kannoin kissoja myös paneelissa molempina päivinä. Assaroin Hanne Sofie Sneumilla lauantaina ja hänen toiveestaan myös sunnuntaina. Seuraavat näyttelyreissut on Laihialle maaliskuun alussa ja Turkuun lauantain lopussa, joihin lähden molempiin yhdeksi päiväksi ilman Eetua, ihan vain assaroimaan :)

Eetun kanssa ollaan paikalla molempina päivinä, tuomarina lauantaina Lotte Borch ja sunnuntaina Martti Peltonen. Kilpailua on luvassa suorastaan huimasti, joten menestystä ei odoteta, kunhan Eetu nyt kotikulmilla käy esittäytymässä. :) Itse olen assaroimassa molempina päivinä.

Tulin tunti sitten talkoista, jotka menikin hyvin ja siellä on nyt kaikki valmiina odottamassa aamua. Eetulle sain hyvän häkkipaikan siitä II-kategorian tuomareiden läheltä, että pystyn vähän sitä siinä assaroinnin sivussa seuraamaan. En tiedä vielä, kenellä assaroin, mutta eiköhän se aamulla selviä ;)

Tuttuja on tulossa paljon, tervetuloa Jyväskylään ja nähdään aamulla!